Blogi Petri Aarnio

+358 (0)50 364 7067 | petri.aarnio@gmail.com

Studio One pt.1 – Varhaista labelraaputtelua

STUDIO1_DoddStudio60's-1 copy

Clement Seymour Dodd alias Coxsone kuoli 5. päivä maaliskuuta 2004 kunnioitettuna ihmisenä. Vain neljä päivää aiemmin hän oli saapunut 20-vuotisesta majapaikastaan New Yorkin Bronxista Jamaikalle Kingstoniin. Tällöin Brentford Road nimettiin juhlallisesti Studio One Boulevardiksi. Jamaikalta Coxsone oli lähtenyt 80-luvulla väkivaltaistuneen ilmanalan vuoksi. Kaikesta päätellen elämä oli nyt tullut valmiiksi ja hän jätti maisen tomumajansa pitkäaikaisten työystäviensä Jennifer Laran ja Bunny Brownin ympäröimänä.

On vaikeata arvioida, millaista Jamaikan musiikkielämä olisi ilman Coxsonea. Ainakin se olisi vielä pahemmin retuperällä. Vaikka Coxonea syytettiin usein siitä, ettei hän maksanut royalteja artisteille, on varmaa, että juuri hänen onnistui luoda järjestelmä, joka tuotti säännöllisesti levyjä Jamaikan hyvin pienille markkinoille. Tämä tapahtui vieläpä aikana, jolloin pelkkä levysoitinkin oli saarelaisille harvinaista keskiluokkaista ylellisyyttä. Levyt taas olivat vain parin kolmen kappaleen asetaattipainoksia oman soundsysteemin käyttöön. Ajatus, että levyjä voisi myydä  bisneksenä, on varmasti kuulostanut tuolloin yltiöpäiseltä höpötykseltä.

Sittemmin kuluneiden 40 vuoden aikana – alkaen vuodesta 1956, jolloin levy-yhtiö Studio 1 virallisesti perustettiin – Coxsone ehti tuottaa arviolta yli 4000 erilaista artikkelia: seiska-, kymppi- ja kaksitoistatuumaisia sinkkuja, LP:itä sekä myöhemmin myös CD:itä.

kansia

Alku. Ymmärtääkseen Coxsonen merkityksen täytyy mennä juurille. 40-50-luvun Jamaikalla soi kaikkialla New Orleansin ja Miamin radiokanavien lähettämä boogie woogie ja myöhemmin R&B. Marvin & Johnny, Shirley & Lee, Amos Milburn sekä valkoiset kantritähdet, kuten Hank Williams ja Jim Reeves, olivat päivän sana. Coxsonella oli lisäksi takataskussaan vanha jazzharrastuksensa. Lionel Hamptonin, Billy Eckstinen, Louis Jordanin ja Ella Fitzgeraldin vitaalit tulkinnat olivat purreet häneen jo aiemmin. Levyjen omistaminen saarella kuitenkin oli harvain herkkua. Rahaa ei ollut silloinkaan, ei elämiseen saati harrastuksiin. Ainoa mitä illalla saattoi tehdä, oli käydä tansseissa soundsysteemi -yrittäjien luona.

Jamaikalaisessa trooppisessa ilmastossa kokoontumispaikat ovat aina olleet ulkosalla, mikä asetti haasteita 50-lukulaiselle äänentoistolle. Ulkona käytettävien kovaäänisten piti olla isompia kuin sisällä olevien, ja alapäätä musiikissa oli oltava. Floridan ja Amerikan puuvillapelloilla töissä käyneiden jamaikalaisten mukana Jamaikalle alettiin saada riittävän isoja kovaäänisiä. Vaikka vasta 1980-luvun dance hall toi soundsysteemi -toiminnan laajemmalti esille, koko jamaikalainen musiikkikulttuuri on kuitenkin aina perustunut soundeissa käymiselle.

Alkuaikojen soundioperoijista suurimpia olivat ensin Tom The Great Sebastian, sitten Prince Buster ja Duke Reid The Trojan sekä nyt myös Sir Coxsone Downbeat, joka vuonna 1954 käynnisti viiden yhtäaikaisen soundiyksikkönsä toiminnan. Jossakin vaiheessa 50-lukua soundit alkoivat mitellä keskenään soundiclasheissa. Verisintä – tai leikkisintä (hieman kertojasta riippuen) – skaba oli Reidin ja Coxsonen välillä Biisien nimet olivat ehdottomia liikesalaisuuksia, joita salattiin mm. raaputtamalla etiketeistä alkuperäisten esittäjien nimet ja korvaamalla ne omilla peitenimillä, kuten esim. muuntamalla saksofonisti Willis Jacksonin ’Lator For The Gator’ kappale ’Coxsone Hopiksi’.

Ska – Jamaikan jazz. Mantereella 50-luvulla villinnyt rock’n’roll ei saavuttanut saarelaisten suosiota. Niinpä siellä tuli tarve tehdä omaa musiikkia. Radioasemilla, kuten RJR:llä ja JBC:llä oli äänitetty Jamaikan ensimmäiset omat R&B-kokeilut. Ensimmäinen täyden palvelun talo, josta löytyi niin äänitys- kuin prässäysyksikkökin oli v. 1954 perustettu valkoihoisen Ken Khourin johtama Federalin studio. Sinne myös Coxsone kyyditsi ensimmäiset suojattinsa, kuten Noel ’Zoot’ Simsin ja Arthur ’Bunny’ Robinsonin. Tuolta ajalta peräisin oleva Alton Ellisin ’Muriel’ on vahva näyttö jamaikalla tehdystä R&B:stä. Ilmeisesti v. 1956 äänitetystä, mutta vasta muutaman vuoden päästä julkaistusta Theophilus Beckfordin ’Easy Snappinista’ oli rytmisesti tuleva uuden musiikin kulmakivi; tansseissa juuri se niitti kansaa.

Jamaika irtosi emämaastaan Iso-Britanniasta vuonna 1962. Itsenäisyyttä alettiin saarella puuhata monin kulttuurisin symbolein. Yksi näkyvimmistä oli musiikki. Ja niin kuin aina, Jamaikalla erottuminen vallitsevasta tehtiin vanhoja asioita lainaamalla ja näitä epäortodoksesti yhdistelemällä. Sisältö ja rakenteet tulivat suosituista R&B:stä, boogie woogiesta tai jazzista, ja rytmiikaksi kehitettiin erikoinen takapotkullinen musiikkityyli – ska.

Vuonna 1963 Coxsone perusti Jamaican Recording and Publishing Studionsa 13 Brenford Roadille.  Studio Onesta tuli tuotantofirman päämerkki, mutta levyjä alkoi ilmestyä myös useilla eri alamerkeillä. http://www.downbeat-special.co.uk/labels.html

Muusikkoja saarella koulittiin pääosin Sister Ignatiuksen johtamassa Alpha Boy Schoolissa, joka oli vähäosaisten poikien katolinen sisäoppilaitos. Sen musikaaliset ihanteet lepäsivät 40-50-lukujen jazzissa, ja tulokset olivat sen mukaiset. Esimerkiksi ska-ajan superryhmittymän the Skatalitesin yhdestätoista jäsenestä neljä – Tommy McCook, Johnny ’Dizzy’ Moore, Lester Sterling ja kansainvälisestikin tunnustettu Don Drummond – olivat kaikki koulun kasvatteja. Coxsone ja Sister Ignatius olivat läheisiä tuttuja ja lahjakkuuksien välittäminen koulunpenkiltä orastavan musiikkiteollisuuden tarpeisiin oli näin ollen luonnollinen prosessi.

Jamaikassa oli aina 30-luvulta lähtien ollut voimakkaat perinteet jazzsoitantaan. Paikalliset lahjakkuudet, joiden esikuvina olivat Count Basie, Tommy Dorsey, Stan Kenton ja Glen Miller, esittelivät big band -taitojaan paikallisissa hotellien yökerhoissa. Eräs heistä oli multi-instrumentalisti Eric Dean, jonka orkesterista mm. edellä mainittu Don Drummond sekä kitaristi Jah Jerry löysivät varhaiset työpaikkansa.

Skatalites muotoutui vuoden 1963 tienoilla. Se oli alusta asti liitoksistaan pullisteleva ja irvistelevä kokoonpano, ei mikään yhteen hitsautunut combo. Syynä olivat bändin jäsenten egoilut ja mielenterveysongelmat. Jo pelkästään koko yhtyeen saaminen keikalle yhtä aikaa oli työlästä – aina joku puuttui. Nimeksi piti ensin tulla The Satellites neuvostoliittolaisen onnistuneen avaruusprojektin mukaan, mutta silloin yhdellä bandleadereista, Tommy McCookilla välähti: ”Ei, nimen pitää olla The Skatalites”.

Skatalitesista tuli vaihtuvin kokoonpanoin skan kulta-ajan houseband niin Coxsonella kuin muillakin saaren aloittelevilla levytuottajilla kuten Duke Reidillä ja Justin Yapilla. Sen virtuoosimainen soitanta rytmitti useimpien aikansa tähtiartistin laulantaa, kuten esim. Maytalsin, Wailersin, Clarendoniansin, Gayladsin, Lord Creatorin, nuoren Delroy Wilsonin tai vaikkapa mahtiäänisen Jackie Opelin.

Yhtyeen itsensä ja Don Drummondin nimissä Coxsone julkaisi kymmenkunta albumillista tavaraa, jotka kaikki ovat silkkaa skajazzia, instrumenttisooloineen päivineen.

Kun Skatalites vuonna 1965 hajosi, symboloi sen loppu samalla skan loppua jamaikalaisessa musiikissa. Joidenkin tarinoiden mukaan sen kiihkeä tempo oli uuvuttanut muusikot. Toisten mukaan taas musiikkiin piti saada enemmän tilaa sanoituksille.

Hajonneen Skatalitesin jäsenistä Coxsone kokosi saksofonisti Roland Alphonson johdolla lattarimusiikin sävyjä viljelevän ja hidastettua skata soittavan rytmiryhmän The Soul Brothers. Tuon yhtyeen riveissä soitti koskettimia hassusti keikkuva – tuolloin 17-kesäinen nuorukainen, josta oli tuleva kahtena seuraavana vuotena Brentford Roadin sessioiden johtava muusikko ja jonka vaikutus tulisi kuulumaan musiikissa vielä neljäkymmentä vuotta myöhemmin. Hänen nimensä oli Jackie Mittoo.
  Artikkeli ilmestyi alkujaan Blues News -numerossa 5/2007. Coxsonen valokuva Chris Wilsonin luvalla.

Mainokset

Single Post Navigation

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: